Melech on hieman yli 190 senttimetriä pitkä mies, jolla on vaaleanruskea iho, mustat hiukset ja parta sekä tummat silmät. Hän on yleensä hyvin ilmeetön ja vähäeleinen sekä puhuu rauhallisen, monotonisella äänellä. Hän on muuten fyysisesti hyvässä kunnossa, mutta hänen koko kehonsa on palovammoista jääneiden arpien peitoista. Niistä pahimmat ovat vasemmassa kädessä, jossa hänellä ei ole kunnollista tuntoaistia.

Melech on luonteeltaan ystävällinen, joskin hiljainen ja aavistuksen surumielinen. Hän ei puhu juurikaan siitä, mitä hänen omassa mielessään liikkuu, mutta on erinomainen kuuntelemaan muita ja auttamaan näitä. Häneen tutustuminen on vaikeaa, sillä hän ei viihdy erityisemmin ihmisten kanssa ja pitää tuntemattomiin henkilöihin etäisyyttä; häntä on myös varsin hankala lukea tuttavuuden alkuvaiheessa.

Ystäviensä parissa, hän on lähes täysin erilainen persoona – iloinen, avoin ja helposti luettavissa.

Melech oli viiden, kun hänen kotitalonsa syttyi palamaan haavoittaen häntä pahasti ja tappaen hänen äitinsä. Hänen isänsä ei ollut kuviossa eikä hänen äidillään ollut sukulaisia, jotka olisivat tahtoneet ottaa lapsen vastuulleen ja niinpä Melech päätyi orpokotiin, jossa hän vietti seuraavat neljä vuotta elämästään ennen kuin australialainen pariskunta adoptoi hänet. Sen jälkeen, hänen lapsuutensa ja nuoruutensa oli onnellista ja täynnä rakkautta.

Yliopistossa opiskellessaan, Melech alkoi etsiä isäänsä ja löysi tämän perheineen Amerikasta; hän pitää näihin satunnaisesti yhteyttä ja on tavannut nämä muutaman kerran – välit isään ovat viileät, mutta tämän vaimon ja näiden lapsien kanssa hän tulee hyvin toimeen.

Nykyään, Melech työskentelee palomiehenä, jollaiseksi hän kouluttautui aika nopeasti yliopistosta valmistuttuaan, ja se on hänen tapansa käsitellä menneisyytensä aaveita.